Alueen väestö

Väestön sijoittuminen ja -tiheys

Islannin väkiluku on n. 330 000. Kaksi kolmasosaa islantilaisista asuaa Suur-Reykjavikin alueella.

Väestöntiheys jäättömällä alueella on 3,6 asukasta/km².

Kulttuuri, kielet ja uskonto

Kulttuuri

Islantilainen kulttuurielämä on vilkasta. Teatterissa, elokuvissa, kirjastoissa ja taidenäyttelyissä käynnit ovat suosittua ajanvietettä. Islantilaiset kirjoittavat runsaasti kirjoja ja monet kirjailijat ovat tunnettuja oman maan ulkopuolella. Tämän vuosisadan tärkein on Nobel-kirjailija Halldór Kiljan Laxness (1902-1998). Monien islantilaisten kirjailijoiden teoksia löytyy myös suomeksi. Suomalaisille tuttuja nimiä ovat Vigdís Grímdóttir, Einar Kárason, Einar Már Guðmundsson, Steinunn Sigurðardóttir, Kristín Steinsdóttir, Guðrún Eva Mínervudóttir ja Hugleikur Dagsson. Myös Þórarinn Eldjárn on saanut ensimmäisen suomenkielisen käännöksen. Viime vuosina on käännetty myös islantilaista lastenkirjallisuutta.

Kielet

Kieli, jota puhutaan on islanti. Ensimmäinen vieras kieli koulussa on vuodesta 1998 alkaen englanti, toisena vieraana kielenä luetaan yleensä tanskaa. Useat islantilaiset puhuvat tanskaa islantilaisittain ääntäen ja siksi monet pohjoismaalaiset ymmärtävät heitä helposti. Kaikki käyttävät englantia mielellään.

Uskonto

Islannin evankelis-luterilaisella kirkolla (Þjóðkirkjan) on Islannin perustuslain nojalla valtionkirkon asema. Uskonvapaus on kuitenkin turvattu perustuslailla. Ylintä lainsäädäntövaltaa kirkossa edustaa kirkolliskokous (Kirkjuþing), joka koostuu 29 valitusta edustajasta, 12 papiksi vihitystä ja 17 maallikosta sekä puheenjohtajasta.
Ylintä toimeenpanovaltaa taas edustaa kirkollisneuvosto, jota johtaa kirkon pää, Islannin piispa. Islantilaisista noin 81 prosenttia kuuluu Islannin valtionkirkkoon, mutta kuten muissakaan Pohjoismaissa, myöskään Islannissa ihmiset eivät ole kovin uskonnollisia. Þjóðkirkjanin lisäksi Islannista löytyy useita muita kristillisiä uskonnollisia liikkeitä, kuten luterilainen vapaakirkko ja katolinen kirkko. Muihin uskontokuntiin kuuluvia on vain yksi prosentti Islannin väestöstä. [3]