Sijainti ja luonnonolot
Pinnanmuodot
Siellä on jonkun verran vuoria ja jotai tulivuoria. Korkein kohta on noin 2100m meren pinnasta ja matalin kohta on 260m meren pinnasta.
Ilmasto
Islannin sää on hyvin vaihteleva, sää voi vaihtua jopa neljä kertaa päivässä. Kesät ovat koleita, mutta lämpötila voi nousta jopa 25 asteeseen. talvet ovat leutoja lämpötila on alimmillaan -10 astetta. Islanti on viileän ja lauhkean alueen välillä. Lunta sataa joskus ja lunta voi sataa kesälläkin, mutta rannikolla ei ole pysyvää lumipeitettä. Sateet ovat runsaita noin 500-1500mm vuodessa.[2]
Kasvillisuus
Islannin kasvillisuus kuuluu tundra- ja vuoristokasvillisuusvyöhykkeeseen, mutta aivan eteläkärjessä on havumetsävyöhykettä. Ilmasto pysyy golfvirran ansiosta leutona ympäri vuoden.
Kasvillisuus peittää maaperästä vain noin neljäsosan koska jäätiköt ja eroosion luomat hiekkamaat valtaavat suurimman osan. Islannin lukuisat tulivuoret ovat muodostaneet ylätasangon, jonka pintamaa on kovaa basalttia ja ylätasanko on hedelmätön. Rannikko-alueet ovat sen sijaan hedelmällisiä.
Ilmaston kylmyys ja tulivuorten purkaukset estivät uuden puuston tulon ja vuosisatojen aikana metsät katosivat lähes kokonaan. Nykyään maata koitetaan metsittää ja Suomestakin on viety erilaisia koivuntaimia Islantiin.
Järvet, joet, meret ja vuoristot
Islanti sijaitsee keskellä Atlantin valtamerta. Islannin maaperä kuuluu maailman tuliperäisimpiin. Maan asuttamisen jälkeen tunnetaan 150 tulivuorenpurkausta ja niitä lasketaan tapahtuvan noin viiden vuoden välein. Tuliperäisyyden äärimmäisenä vastakohtana Islannista löytyy valtavia jäätiköitä. Ne peittävät 11,5 % maan pinta-alasta, noin 11 800 km2. Islannissa sijaitsee Euroopan suurin jäätikkö Vatnajökull (pinta-ala 8300 km2). Suurin luonnonjärvi on Pingvallavantn, jonka pinta-ala on 83,7 km2. Tunnetuin järvi on kuitenkin Myvatn, joka on maailmankuulu linnuistaan. Pisin joki, nimeltään Þjórsá, joka on 237 km pitkä. Suurin koski on Dettifoss Pohjois-Islannissa, jonka läpi virtaa 200 000 litraa vettä sekunnissa.